Vaikka en millään olisi malttanut jättää aurinkoista Teneriffaa, oli kotiinpaluu silti riemukas, kun kotona odotti arvontavoitto Taavalta. Suurkiitos, Taava, näistä ihanista stansseista, papereista ja hienosta kortistasi!

Kolme viikkoa hurahti ohi ihan liian pian ja vaikka kaksi "nuorta" perhettä kävikin samaan aikaan Teneriffalla, ehdin monta asiaa näkemään ja kokemaan. Vanhimman tyttären perheen kanssa (ja ystävien kanssa pariin kertaan;)) kävin syömässä maailman parasta valkosipulikanaa Adejessa ravintola Oasiksessa. Siellä on tarjolla kanaa, ranskalaisia ja tomaatti-sipulisalaattia, siinä koko menu, ja tilaukseksi vahvistimme "todo".

Ystävien kanssa kävimme tuolla sunnuntaina ja meteli sekä puheenpalpatus oli valtaisa, kun paikalliset olivat sunnuntailounaallaan eikä sanoja säästelty. Onneksi olimme tilanneet pöydän valmiiksi, joten ei tarvinnut herkkua liian kauan odotella.

Vävy vuokrasi päiväksi auton ja kiersimme saaresta sen kolkan, jossa en vielä (reilut kaksikymmentä vuotta lähes vuosittain Teneriffalla lomailtuani) ole ehtinyt käydä, nimittäin ikivanha lohikäärmepuu Icodin kaupungissa, sen juurelle ei enää pääse, mutta tien toiselta puolen sain sen kuvattua.

Huimia vuoristoteitä ajelimme myös katsomaan Mascan kylää, jonne aiemmin ei autolla edes päässyt, mutta nyt jopa bussit vievät kylän yläpuolelle turisteja ihmettelemään huikaisevia maisemia.

Eräältä ystävältäni sain lahjaksi viiden tunnin risteilyn Shogun-aluksella, jolla jo aiemmin olen käynyt ja nauttinut suunnattomasti, joten viimeisen lomapäivän vietin Atlantin aalloilla, tosin Neptuno II aluksella, koska kuvassa näkyvä Shogun oli jo myyty täyteen, lastina 140 ihmistä.

Todellisia jättiläisiä nuo Los Gigantesin kalliot ovat, ei ihme, jos niitä ennen Kolumbuksen aikaa luulivat maailman lopuksi. Mascan kylässä ennen asustaneet merirosvot pääsivät puolessa tunnissa polkua pitkin meren ääreen laivoja rosvoamaan, mutta kylä oli mereltä kokonaan näkymättömissä.

Merellä pysähdyimme moneen kertaan ihailemaan valaita ja sinisiä merikuviä on muistikortille tallentunut pilvin pimein, mutta osuin muutaman valaankin kameraan pyydystämään.

Siis erittäin onnistunut päivä kaikenkaikkiaan, joten pyysin kanssamatkustajaa ottamaan itsestänikin yhden kuvan.

Askartelua varten poimin yhden palmunkuoren palan, oli niin hauskan näköinen. Lisäksi Los Christianoksesta löysin askartelukaupan, josta ostin muutaman perhosen ja vähän sydännauhaa. Icodissa syödessämme huomasin tien toisella puolella käsityöliikkeen. Kävin ruokaa odotellessani tarkistamassa tarjonnan, nappeja olisi ollut vaikka kuinka, mutta en malttanut niitä ruveta valitsemaan, joten tyydyin muutamaan kukkakimppuun.

Kotona on pitänyt kiirettä, koska kävin äitiäni tervehtimässä viikonloppuna yhden lapsenlapsen kanssa. Kiireisimmät hommat olen muuten saanut hoidettua, mutta mökille mennessä tuli pieni ongelma eteen, hanki ei kantanut yhtään ja jalat upposivat joka askeleella yli polven. Piti muutaman askeleen jälkeen kääntyä ja vain ihailla kaunista maisemaa ympärillä sekä kuvata hienoja taideteoksia, joita kylmyys oli vedestä loihtinut.

Saa nähdä, koska ehdin askartelemaan, espanjantunnilla tänään jo kuitenkin olin.

Hyvää kevään jatkoa!