Kävin heti heinäkuun alussa mieheni serkun vieraana lähellä Savonlinnaa ja yhdessä katsoimme Oopperajuhlilla Toscan vähän tavallistakin paremmassa seurassa. Jäimme vielä upean esityksen jälkeen odottelemaan arvovieraiden poistumista linnasta, joka kylpi lempeässä ilta-auringossa.

Lähetin emännälleni kotoa kiitoskortin, johon tekstin kirjoitin hänen työskentelymaansa kielellä. Vaatimaton tekele, mutta ele oli tärkein.

Papruilutapahtumassa leimasin naapurilta (SUURKIITOS!) muutaman rättisitikkakuvan ja yhdestä tein vanhimmalle lapsenlapselleni 19-v. synttärikortin. Käytin väreinä sinisen sävyjä, kun kynillä sitä värittelin.

Samoihin aikoihin tarvitsin sukulaismiehelle nimpparikorttia ja olin myös leimannut osan luomupaperille ruskealla musteella enkä katsonut auton tarvitsevan lainkaan väritystä. Aika erityyppinen kortti samalla kuvalla;)

Nuorelle neidille mustikka-aikaan tehty onnittelukortti, tästä pidin kovasti. Tilda leppäkerttunsa kanssa, leimakuvan reunoja pyyhkäisin suoraan DistressInk-tyynyllä, todennäköisesti Faded Jeans on värinä.

Tämän kortin vein naistenviikolla miniälle, muistaakseni. Myös kuvan värityksestä voisin niin päätellä;) Korttipohjan leikkasin Lidlistä ostetun leikkurin aaltomaisella terällä ja taitteen tein katkoviivaterällä.

Tyttärentyttärelle pitää aina saada aikaiseksi nimi- ja syntymäpäiväkortti samoihin aikoihin. Hänen(kin) on tarkoitus lähteä syyslomalla kanssani Teneriffalle, joten tämän kortin kuviot tein sitä ajatellen, vaikka meillä kotonakin tänä kesänä nääillä on ollut käyttöä. Korttipohjan päälle käytin Shakespearen sonettia, jossa koristeena oli ihana perhonen, enkä siksi raaskinutkaan laittaa kaikkia neljää neliötä vierekkäin, vaan laitoin molemmat sandaalikuvat päällekkäin kohotarroilla.

Synttärikortin päälle leimasin uudella kukkaleimasimellani DistressInkillä ja suihkuttelin päälle vettä, jonkinlainen feikkiakvarelli siis. Paperi vähän käpristyi kuivuessaan ja minusta kun on kyse, viime tipassa tehtyä korttia en enää ehtinyt painon alla oikoa. Kohotarroilla kiinnitin sitten tämän Whiff of Joyn kukkia poimivan tytön pohjan päälle ja tekstin laitoin ääriviivatarroilla.

Näinpä vihdoin taidamme olla korteissa ajan tasalla. Kaikkia korttejani en heinäkuussakaan kuvannut, kun kiireellä laitoin eteenpäin. Toin jo mökille sadepäivien varalle vähän joululeimasimia, jos edes tageja saisi tehtyä valmiiksi, kun on sellainen kokemus, että aina pakettikortit loppuvat kesken joulun alla.

Ensin kuitenkin pitäisi ottaa vastaan tämänviikkoinen P*skarteluhaaste.