Vanhempi tyttäreni tekee myös kauniita kortteja, muttei omista blogia, kuten nuorempi. Hän on taitava käsistään vähän joka tavalla, myös keittiössä. Jo toukokuussa saimme maistella näin upeaa kakkua, johon tytär oli jollain ihmeen keinolla väkertänyt koristeeksi perhoset. Muutkin tarjoilut hänen tyttärensä rippijuhlissa olivat aivan loistavia, kuten yleensäkin. Muistin vasta viime viikolla samaisen neidon synttäreillä kysyä luvan kakkukuvan julkaisemiseen.

Täälläpäin ainakin on viime päivinä ollut aivan valtavasti ihania perhosia, postireitin varrella, puutarhassa ja rantahaavan tyvellä, josta nämä kolme ihanaa suruvaippaa kuvaan nappasin. Lähemmäksi siirtyessäni kaksi säikähti ja lensi pois, mutta viimeinen paistatteli päivää ja levitteli siipiään niin kauan, että sain vielä kuvattua kerran. Ihana!

Kyllä näitä kelpaa ihailla, vaikka maa kaipaakin kovasti vettä, kuten myös metsämarjat.